Rorschach (jota kutsutaan myös epävirallisesti ”mustetahratestiksi” tai ”musteläiskä- testiksi”) on Minnesota Multiphasic Personality Inventoryn (MMPI, MMPI-2, MMPI-A) jälkeen maailman toiseksi käytetyin ja tieteellisesti tutkituin persoonallisuudenarviointi- menetelmä. Toisaalta, koska Suomessa on tällä hetkellä olemassa vain MMPI:n vanha versio vuodelta 1943, Rorschach on Suomessa käytössä olevista menetelmistä eniten käytetty, Wartegg Zeichen piirustustestin rinnalla.
Ensimmäinen menetelmään liittyvä julkaisu, Hermann Rorschachin Psychodiagnostik ilmestyi vuonna 1921. Alkuperäisessä tutkimustyössään H. Rorschach keskittyi skitso- frenian diagnostiikkaan, mutta myöhemmin siitä kehittyi menetelmä jolla tutkitaan nimenomaan persoonallisuutta kognitiivis-havainnollisten prosessien kautta. Menetelmä perustuu siihen että tutkittavalle näytetään sarja maalauksia (akvarelleja) ja häneltä kysytään miltä ne näyttävät (”Mitä tämä saattaisi olla?”). Hermann Rorschachin kuoleman jälkeen (1922) testin käytöstä kehittyi monta eri sovellusta ympäri maailmaa. Nämä perustuvat kaikki Rorschachin alkuperäiseen monografiaan, mutta eroavat merkittävästi pöytäkirjan ottamisen, tutkittavan vastausten koodamisen, sekä tulosten tulkinnan osalta.
Huomattuaan ettei ollut olemassa yhtä ainutta Rorschachia vaan menetelmästä oli kehittynyt monta eri versiota (joista jotkut hyvin epätieteellisesti painottuvat yksittäisten vastausten sisällön analyysiin), John Exner päätti kehittää uuden menetelmän, joka sisältäisi entisistä menetelmistä vain niiden empiirisesti luotettavat puolet, ja vastaisi hyväksyttyjä psykometrisiä kriteerejä reliabiliteetin ja validiteetin osalta. Hän nimitti uuden menetelmän ”Comprehensive System”:iksi (CS). Kuusikymmentäluvun lopulta lähtien hänen kuolemaansa asti, vuoteen 2006, Exner ja hänen yhteistyökumppaninsa jatkoivat CS:in kehittämistä ja täydentämistä empiiristen tutkimusten pohjalta. Tällä tavalla CS:stä kehittyi yksi käytetyimpiä ja tutkituimpia persoonnallisuuden arviointi- menetelmiä maailmassa.
Rorschachin vahvuus kyselylomakepohjaisiin persoonallisuuden arviointi-menetelmiin verrattuna on nimenomaan siinä että se on (samalla tavalla kuin neuropsykologiset tai kognitiivista toimintakykyä mittaavat testit) tutkittavan omaan toimintaan sitoutunut menetelmä (”performance-based personality assessment procedure”), joka perustuu tarkasti standardoituun, kodifioituun ja empiirisesti validoituun tilanteeseen jossa tutkittava tuo esiin hänelle tyypillisiä tapoja toimia, havaita, ajatella ja reagoida ympäristön ärsykkeisiin.Tästä syystä Rorschach on luotettavampi kuin kyselylomake- pohjaiset menetelmät, erityisesti tilanteissa joissa tutkittava saattaa yrittää vaikuttaa tutkimustuloksiin negatiivisesti (”fake bad”) tai positiivisesti (”fake good”), kuten esimerkiksi oikeudenkäynneissä tai valintakokeissa.
Toisin kuin Exner oli ajatellut kunnianhimoisen projektinsa alkuvuosina (1970-luvun alussa), Rorschachia tullaan todennäköisesti tutkimaan ja kehittämään empiirisillä tieteellisillä tutkimuksilla myös tulevaisuudessa. Kuten Exner hyvin nopeasti oivalsi itsekin: ”The Rorschach Comprehensive System is a method in continuous progress”. Tästä syystä me Suomen Rorschach -yhdistyksessä vahvasti uskomme siihen että tunnollisen ja ammattieettisen Rorschachin käyttö edellyttää jatkuvaa osaamisen ylläpitoa ja päivittämistä.
Näiltä sivuilta löytyy linkkejä menetelmän reliabiliteettiin, validiteettiin ja viitearvoihin liittyviin artikkeleihin.